Vuosi sitten takana oli mitä rankin kevät ja kesä. Vuoden alussa vaihdoin työpaikkaa, huhtikuussa lopetin onnistuneen psykoterapian, kesäkuussa reissasimme kaksi viikkoa Espanjassa, heinäkuussa muutimme uuteen kotiin maalle - lähemmäs koulua ja luontoa. Mukavia - mutta isoja - asioita kaikki, ja rankkoja muutoksia tapahtui myös kulisseissa ja parisuhteen sisällä.
Sen jakson päätteeksi päätin teetättää itselleni rakennekynnet. Niistä tuli kauniit ja kestävät, ja tähän päivään asti olen käynyt joka kuukausi huollattamassa itselleni uudet upeat kynnet.
Mitä kynsistä teki niin merkittävät? Ne olivat konkreettinen alkusysäys itsestäni huolehtimiselle. Sen jälkeen varasin ajan sokerontiin, sitten kampaajalle, myöhemmin jalkahoitoon ja ripsien taivutukseen. Säännöllisesti. Aloin pudottaa painoa, maltilla, omalla tavallani. Tämä kaikki on tietenkin ulkoista.
Tärkeintä oli kuitenkin se muutos mikä lähti liikkeelle sisältä päin. Ajatus, että voisin olla panostuksen arvoinen. Jokin oivallus, että tekemällä itselleni oikeita valintoja päivittäin, hetkestä toiseen, johtaa lopulta siihen mitä ja missä itse haluan olla. Ja se tekee jokaisesta päivästä onnellisen. Vaikka se päivä olis periaatteessa ihan p*ska.
Se oli hyvä oivallus, joka kuitenkin johti toiseen vähintään yhtä rankkaan kesään. Ja tähän blogiin.
Kommentit
Lähetä kommentti